sunnuntai 29. maaliskuuta 2015

Helisevät pentutreffit 28.3.2015


Helisevät 4.5kk - 
pentutreffien aika



Säänhaltija ei tällä kertaa ottanut huomioon pyyntöämme kuivasta pakkaskelistä ja pienestä lumikerroksesta pihamaalla. Vettä satoi solkenaan jo aamusta alkaen. Aikainen ilmojen lämpeneminen pari viikkoa sitten sai lumet sulamaan ja piha muuttui varsinaiseksi mutakentäksi. Lotiseva vesisade ei yhtään parantanut tilannetta, joten päädyin siihen, että Helisevät saavat hulista treffinsä sisätiloissa.


Helisevistä paikalle pääsi saapumaan 7/8 - vain Hercules-poika puuttui. Bileet alkoivat heti hyvin vauhdikkaasti, kun pennut kirmasivat edestakaisin. Aikuiset koiramme olivat turvallisesti takkahuoneessa. Minja-emoa ja Tuulen-tyttöjä en pentuhuoneesta saanut sijoitettua minnekään, mutta kolmikko katseli huoneen aidan takaa menoa hyvin rauhallisen kiinnostuneina. Kissat oli lukittu makuuhuoneeseen. Joten ylimääräisiä tassuttelijoita ei joukossa esiintynyt


Helisevät olivat kasvaneet sitten viime näkemän. Turkit olivat pörhistyneet. Parilla on hyvinkin muhkea turkki Nanouk-mamman perintönä. Muilla hiukan maltillisempi. Jussi-isukki puolestaan on periyttänyt lahjaksi kippuraa selällekin nousevaa häntää kera paimenkoukun - toisin myös Nanouk- mammalla on paimenkoukku :)


Korvat olivat kaikilla täpäkästi pystyssä. Ei Helisevät.mitään kovin suurikorvaista sakkia kuitenkaan ole. Tässä kehitysvaiheessa päät ja kuonot olivat vielä aika keveitä. Kulmauksia löytyi enemmän ja vähemmän. Ja niitä koipeliini-iän jalkoja :). Pojilla on kaikki kulkuset nyt paikallaan, mikä on aina huojentava uutinen.


Eikä kulunut aikaakaan, kun vesikupille riitti tulijoita jonoksi asti. Riekkuessa tuli varmasti kuuma ja jano - läähättäen ja kieli roikkuen pennut kuitenkin sinnikkäästi iloitsivat jälleentapaamisesta.
Me ihmispalvelijat yritimme nautiskella pentubileiden ohessa hieman kahvia ja teetä särpimineen.





Helisevistä neitokaisista paikalle saapuivat: Miki (Helisevä Hile), Neri (Helisevä Haltia), Siida (Helisevä Helmi) ja tietenkin meidän oma Neera (Helisevä Hulina)

Miki on edelleen pentueen pienin, mutta erittäin kauniisti rakentunut, tasapainoinen tyttö. Hän omaa tummimman ilmeen ja katsoa napottaa niin Nanouk-mamman ilmeellä, että suorastaan hengästyttää :).



Tässä vasemmalla Neera ja oikella Neri. Kuvassa tytöt näyttävät niin samiksilta, mutta oikeasti livenä ovat selvästi erinäköisiä. Tai no kyllähän kasvoalueen väritys on samanoloinen. Neri omaa hyvin muhkean turkin Nanouk-mamman tapaan. Hän on kookas, kuten Neerakin - koipeliinijoukkoa. Ja häntä kannetaan pontevasti ylhäällä - paimensukuisia vaiko sittenkin joukkoon livahtanut rotumääritelmän mukaista häntää??? ;)

Siida, kaunis hyvin vaalea riistaparkki tyttö. On mielenkiintoista nähdä tummeneeko turkki iän myötä. Siida on rakenteeltaan hyvin samankaltainen kuin Neera ja Neri. Turkkia maltillisesti.


Ja Mikin Nanouk-ilme. Rakkaudella Nanouk <3


Kyllä bilettäjät välillä ihan rauhassakin olivat. Siida ja Neera nauttivat sohvalla rapsutuksista. Ja meidän Neerahan on oikea sylikoira. Treffeillä Neera parkkeerasi Jussi-iskän oman ihmisen syliin ja keräili extra rapsutukset. Siidaa alkoi jo toisten riekkuminen jossakin vaiheessa väsyttää - sohvalle oli mukava kiivetä rauhoittumaan.






Helisevistä pojista paikalle saapuivat Haiku (Helisevä Hurma), Hiski (Helisevä Huuma) ja Hukka (Helisevä Hukka). Pois jäi siis Hercules (Helisevä Huiske)


Haiku- poika on edelleen Siida-siskoaan tummempi riistaparkki - oikea kettupoika. Pojista Haiku ja Hukka ovat molemmat hyvin samankaltaisia rakenteeltaan. Hiskillä on muhku turkki ja vankempi luusto. Haikulla paimenkoukku puuttuu hännästä.


Hiski on komea nuori poika. Muhkea turkki komistaa raamikasta olemusta. Pää ja kuono ovat jo mukavan vahvat.


Hukka on tomera kaveri. Tosin Jussi-iskä kyllä pitää pojan ruodussa ja Aslan enopuoli peesaa. Hukka on vaalentunut hauskasti harmaa sävyiseksi ja päälaella häämöttää aavistus rusahtavaa. Poika on keskittynyt myös jalkojen kasvattamiseen - niillä on hyvä pinkoa Jussi-iskää karkuun!



Pentutreffit kuluivat kisaillessa, pentujen ottaessa mittaa toisistaan. kisapariksi löytyi niin veljiä kuin siskojakin. Ja kaikkien kanssa saatiin kyllä ihan äänekäskin mielipiteiden vaihto aikaiseksi, kun jommankumman kisaajan huumorintaju loppui. Me sitten kiskoimme äriseviä karvakasoja jäähylle - kauemmaksi kisakaverista.
Tässä tanssiva tyylinäyte Hukka & Neera - pitkään sujuikin ilman ärräpäitä. Ehdimme jo todeta, että taisivat edellistapaamisella saada marssijärjestyksen selville; sitten räsähti


Tässä veljesrakkautta Hiskin &Haikun malliin. Ääni on hurja, hampaat on komeat. Ja täytyihän niitä poikia erotella myös toisistaan. Varsinki Hiski & Hukka kuumenivat aikas nopeasti. Haiku oli pojista hieman maltillisempi.


Miki & Neri kokeilevat toistensa huumorintajua. Kyllä Mikistäkin alkoi pippurinen tyttö löytyi bileiden edetessä.


Niin, että Mikikin totesi: "Älä mulle ala"


Ajoittain purinaporukat olivat ihan rauhassakin, vaikka joku oli onnistunut lelun kaappaamaan. Tässä pojista Hukka & Hiski pallon kera - siskokset Neri ja Neera tn seurailijoina. Hitsi miten kuvista onkin vaikea tunnistaa - nämähän näyttävät kaikki ihan samanlaisilta!


Juoksennellen Haiku, Siida & tn Neri (Neera toinen vaihtoehto)


Riistaparkit veli ja sen sisko - Haiku & Siida


Hukka & Neera ja "tuomarin hommia" hoitanut Neri


Muhkeutta :)


Kurkistellen mitä kaverit puuhaa - Siida halusi jo olla rauhassa ja murahteli liian lähelle yrittäneille häiriköijille


Neera nautti. Olin pohtinut Neeran reagtiota, kun oma tila täyttyy siskoilla ja veljillä. Pohdiskelin saavatko vieraat murisevan pöhähtelevän vastaanoton. Neera olikin kuitenkin ihan rauhassa ja leikkikin sujui pääasiassa aika hyvin ilman suurempaa dominanssia. Tainnut Niehku-isoäidin koulutus tehota...



Bileiden jatkot vietettiin pihalla. Ja lopputulos oli muutamassa sekunnissa hyvin kurainen...


Haiku, Neera & Hukka kurabilettivät sydämen kyllyydestä - oli superkivaa. Me katsojat saimme osamme - ne kurahaalarit, joita suosittelin mukaanotettavaksi, olisi olleet asusteena katsomossakin paikallaan.


Missä se kevät piileksii...


Haiku & Neera


Haiku - kettupoika


"Mekö muka kuraisia?" _ Hukka & Neera



Kiitos teille kaikille, kun tulitte viettämään Helisevän sateista lauantaipäivää tänne Nereaneitolaan. Helisevillä oli kivaaa, oli paljon riekkuseuraa. Mikäs sen mukavampaa kuin leikin oikeastikin saa ärrämöidä siskoille ja veljille - kaikille tasapuolisesti. Helisevistä on kasvanut kauniita & komeita - reippaita & rohkeita - hyvä TE!

Näkemisiin!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti